|
Sosiaaliportista lainattua: (http://www.sosiaaliportti.fi/)
Kysymys: Kuolinpesän osakkuuden vaikutus toimeentulotukeen?
Miten toimeentulotuessa tulisi huomioida kuolinpesän osakkuus?
Miten selvitetään kuolinpesän varat?
Pyydetäänkö perukirja ja/tai verotustiedot? Miten
kuolinpesän omaisuus on saatavissa käyttöön; miten
pankkitalletukset, miten kiinteä omaisuus? Miten kuolinpesän
tuotto otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa? Voimmeko velvoittaa
toimeentulotuen hakijaa käynnistämään
perinnönjaon toimeentulotukeen nähden ensisijaisena tulona?
Minkälaisissa tapauksissa?
Vastaus:
Toimeentulotukilain 12 §:n mukaan toimeentulotukea
myönnettäessä otetaan huomioon myös
"toimeentulotukea myönnettäessä
käytettävissä olevat varat" (pykälän 2
momentissa erikseen luetelluin poikkeuksin).
Oikeuskäytännössä erityistä painoa on pantu
sanoille "käytettävissä olevat". Huomioon otettaviin
käytettävissä oleviin varoihin katsotaan kuuluvan
esimerkiksi säästöt, arvopaperit ja muu helposti
realisoitava omaisuus.
Sen sijaan osuus jakamattomaan kuolinpesään ei ole
toimeentulotukilain 12 §:ssä tarkoitettua varallisuutta.
Jakamattoman kuolinpesän osakkaistahan kukaan ei omista
mitään tiettyä esinettä tai omaisuutta, vaan
ainoastaan (abstraktin) tietyn suuruisen osuuden
kuolinpesään. Oikeus realisoituu vasta perinnönjaolla.
Osakkaat päättävät yksimielisesti kuolinpesän
asioista, jolleivät he tee erikseen sopimusta kuolinpesän
hallinnosta.
Osakas voisi myydä osuutensa kuolinpesään, mikäli
löytää siihen ostajan. Osuuden ostajan asema on
kuitenkin epämääräinen, koska kaupan kohteena on
tällöin omaisuus joka voidaan yksilöidä vasta
perinnönjaon jälkeen.
Kuolinpesälle kertyvät tulot kuuluvat kuolinpesälle. Jos
osakkaat eivät päätä (yksimielisesti) jakaa
niitä, tulot eivät ole miltään osin hakijan
käytettävissä olevia toimeentulotukilaskelmassa huomioon
otettavia tuloja.
Hakijalta voidaan mielestäni vaatia lisäselvityksenä
jäljennös perukirjasta (jos ei toimita niin hakemus voidaan
hylätä). Mikäli kuolinpesä on varakas, voidaan
menetellä siten, että toimeentulotuki
määrätään perittäväksi takaisin
hakijalle perinnönjaossa tulevasta omaisuudesta ja hakijaa
kehotetaan käynnistämään jako. Mikäli hakija
ei menettele näin, toimeentulotukihakemukset voitaneen jatkossa
hylätä tietyn kohtuullisen siirtymäajan jälkeen.
Jaon voi saada vireille jokainen osakas. Muiden vastustaessa jakoa se
käynnistetään hakemalla kirjallisella hakemuksella
käräjäoikeudesta pesänjakaja. Kustannukset
peritään kuolinpesän varoista.
Kunnalla ei ole itsenäistä toimivaltaa
takaisinperintään, vaan asiasta tulee
(tukipäätökseen liitettävän
takaisinperintäehdon lisäksi) hakea vielä
toimeentulotukilain 22 §:n mukaisesti päätös
hallinto-oikeudelta.
Edes hallinto-oikeuden päätös ei ole riittävä
peruste sille, että kunta voisi käynnistää
perinnönjaon tai muutoinkaan "pääsisi kiinni"
kuolinpesän omaisuuteen. Jaon käynnistämiseen on oikeus
ainoastaan sellaisella kuolinpesän osakkaan velkojalla, jonka
saamisesta osakkaan osuus pesään on ulosmitattu.
Tosin hallinto-oikeuden takaisinperintäpäätöskin on
käsittääkseni (ulosottolain 3 luvun 1 §:n 6 kohdan
perusteella) ulosmittauskelpoinen. Tällöin kunnasta voisi
tulla edellä mainittu ulosmittausvelkoja. En ole kuitenkaan
perehtynyt syvällisesti
ulosottolainsäädäntöön, joten en ole varma,
onnistuisiko tämä käytännössä. Asiaa voi
tiedustella ulosottomieheltä.
Kuolinpesän vaikutuksista
toimeentulotukeen ei tietääkseni ole
oikeuskäytäntöä. Asia on monellakin tapaan
ongelmallinen.
Asiantuntija: Raimo Pantti
Kysymyksen toimittanut: Lea Suoninen-Erhiö
KHO:n päätös
|
|
|
