|
TOIMEENTULOTUKI - KULUTUSLUOTTO - KäYTETTäVISSä OLEVAT TULOT
Diaarinumero:
984/2/09
Antopäivä:
21.1.2011
Taltio:
117
Toimeentulotukilaskelmassa ei voitu ottaa käytettävissä olevana tulona huomioon luottokorttivelkaa.
Laki toimeentulotuesta 1, 2, 6, 11, 12 ja 15 §
Päätös, josta valitetaan
Helsingin hallinto-oikeuden päätös 27.2.2009 nro 09/0137/6
Asian aikaisempi käsittely
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan alainen viranhaltija on 1.6.2008 tekemällään päätöksellä myöntänyt A:lle toimeentulotukea muun ohella 416,61 euroa ajalle 1.6. - 30.6.2008. Päätöksen perusteena olevassa toimeentulolaskelmassa A:n tulona oli muun ohella otettu huomioon 28.3.2008 otettu Visa-luotto 210 euroa.
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan perusturvajaosto on 6.8.2008 tekemällään päätöksellä pysyttänyt viranhaltijan tekemän päätöksen. Päätöksen perustelujen mukaan 28.3.2008 otettu Visa-luotto ei ollut tiedossa, kun A:lle tehtiin päätökset huhti- ja toukokuulle 2008. Viranhaltija oli ottanut tuloksi Visa-luoton 210 euroa kesäkuulle 2008, koska A oli saanut norminmukaisen toimeentulotuen huhtikuulle 2008. Hänellä oli ollut huhtikuussa käytettävissä olevia varoja enemmän kuin perustoimeentulotuki.
A on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että toimeentulotukea määrättäessä tulona ei oteta huomioon vanhaa kulutusluottoa. «Toimeentulotuki» on myönnettävä korjatun laskelman mukaisesti. Kulutusluottoa ei voida pitää toimeentulotukilain mukaisena ansiotulona, varallisuutena tai opintolainana, joka voitaisiin ottaa taannehtivasti huomioon toimeentulotuesta päätettäessä.
Perusturvajaosto on antamassaan lausunnossa todennut muun ohella, että Visa-luotto on ollut A:n käytettävissä, joten luotto on otettava huomioon toimeentulotukilaskelmassa. A on saanut täyden toimeentulotuen huhti- ja toukokuulle 2008. Hän ei ollut ilmoittanut viranhaltijalle käytettävissään olleesta 210 eurosta, vaikka hänen olisi tullut näin tehdä. Viranhaltija on saanut tiedon maaliskuussa nostetusta luotosta vasta kesäkuuta 2008 koskevan «toimeentulotuki»hakemuksen liitteenä olleesta pankin tiliotteesta.
A:lle on varattu tilaisuus antaa vastaselitys.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n perusturvajaoston päätöksestä tekemän valituksen.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Toimeentulotuesta annetun lain 1 §:n mukaan «toimeentulotuki» on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on henkilön toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.
Toimeentulotuesta annetun lain 6 §:n mukaan toimeentulotuen määrä on saman lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Saman lain 12 §:n mukaan varoina otetaan huomioon henkilön käytettävissä olevat varat pykälissä säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta, joista ei nyt ole kyse.
Lähtökohtaisesti kaikki henkilön käytettävissä olevat tulot ja varat, myös lainaksi saadut rahat, otetaan huomioon harkittaessa henkilön oikeutta toimeentulotukeen. A ei ole ilmoittanut 28.3.2008 ottamaansa 210 euron Visa-luottoa huhti- ja toukokuun toimeentulotukihakemusten yhteydessä, vaan se on ilmennyt pankin tiliotteesta, kun viranhaltija on tehnyt «toimeentulotuki»päätöstä kesäkuulle 2008. A:lle on myönnetty toimeentulotukea hänen ilmoittamiensa tulojen ja toimeentulotukeen oikeuttavien menojen perusteella 625,11 euroa sekä huhti- että toukokuulle 2008.
«Toimeentulotuki» on viimesijainen taloudellinen tuki. Myös otetut lainat ovat ensisijaisia tuloja toimeentulotukeen nähden. Jaosto on voinut ottaa kesäkuun 2008 laskelmassa huomioon A:n 28.3.2008 ottaman Visa-luoton 210 euroa. Visa-luoton huomioon ottamista ei valituksessa esitetyillä perusteilla ole pidettävä kohtuuttomana eikä päätöstä ole A:n esittämillä perusteilla syytä muuttaa.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut ja
Laki toimeentulotuesta 17 §
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja perusturvajaoston päätökset kumotaan.
Visa-luotto on luonteeltaan kulutusluotto. Hallinto-oikeus tulkitsee lainaksi saadun rahan toimeentulotukeen nähden ensisijaiseksi tulonlähteeksi. Tällainen tulkinta on ristiriidassa toimeentulotukilaissa tarkoitettuun tuloon nähden.
Lain mukaan tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Suomen kielessä on itsestään selvä käsitteellinen ero tulon ja menon välillä. Visa-luottoa ei ole katsottava tuloksi, koska se täytyy maksaa takaisin. Luotto kääntyy loppujen lopuksi menoksi, vieläpä kohtuullisen koron kera. Yleisesti ottaen ei voida hyväksyä linjaa, jonka mukaan yksilön tulee selvitä kalliiden kulutusluottojen turvin. Tällaiseen käytäntöön kuitenkin hallinto-oikeuden päätös johtaa.
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaosto on antamassaan selityksessä vaatinut, että A:n valitus hylätään.
Hallinto-oikeuden päätös on oikeuskäytännön sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukilain soveltajille laatiman oppaan ohjeiden mukainen.
Toimeentulotuen tarpeessa olevaa henkilöä ei voi velvoittaa ottaman lainaa, mutta jos hän ottaa lainaa, katsotaan toimeentulotukilain 2 §:n 1 momentin nojalla hänen saaneen toimeentulonsa joko kokonaan tai osittain muista tuloistaan tai varoistaan ja lainat otetaan tuloina tai varoina huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuu, että käytössä olevat tulot tai varat on käytettävä ensisijaisesti toimeentuloon eikä velkojen maksuun tai lyhennyksiin.
A on antamassaan vastaselityksessä todennut, että perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Viranomaisella on velvollisuus perusoikeudet parhaiten toteutettavaan laintulkintaan. Viranhaltijan päätöksentekoaikaan kysymys on ollut jo vanhasta luotosta. Toimeentulotukea myönnettäessä on kuitenkin otettava huomioon hakijan käytössä olevat tosiasialliset tulot ja varat. Tuloina tai varoina ei voida pitää kalliskorkoista, tilapäistä, suhteellisen pientä kulutusluottoa, jolla on katettu elinkustannuksia.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian. Hallinto-oikeuden ja sosiaali- ja terveyslautakunnan perusturvajaoston päätökset kumotaan ja asia palautetaan perusturvajaostolle uudelleen käsiteltäväksi. A:lle on myönnettävä kesäkuulle 2008 toimeentulotukea siten, että maaliskuussa 2008 nostettua luottokorttiluottoa ei oteta tulona huomioon.
Perustelut
Sovellettavat säännökset
Toimeentulotuesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan «toimeentulotuki» on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.
Toimeentulotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentulotukea ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentulotukea korvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.
Mainitun lain 6 §:n mukaan toimeentulotuen määrä on mainitun lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus.
Lain 11 §:n 1 momentin mukaan tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot.
Lain 12 §:n mukaan varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat.
Lain 15 §:n 1 momentin mukaan «toimeentulotuki» määrätään kuukaudelta.«Toimeentulotuki» voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pitemmältä ajalta.
Viimeksi mainitun pykälän 3 momentin mukaan sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotukea päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana.
Tosiseikat
Myönnettäessä A:lle toimeentulotukea kesäkuulle 2008 toimeentulotukilaskelmassa on otettu huomioon tuloina hänen tililleen 28.3.2008 maksettu luottokorttiluotto 210 euroa. Asiakirjojen mukaan A on saanut täyden normin mukaisen toimeentulotuen huhti- ja toukokuussa 2008. Viranhaltijia on saanut tiedon maaliskuussa nostetusta luotosta vasta kesäkuuta koskevan toimeentulotukihakemuksen liitteenä olleesta pankin tiliotteesta.
Oikeudellinen arviointi
Asiassa on kysymys siitä, voidaanko kysymyksessä oleva luottokorttiluotto ottaa A:n tulona huomioon kesäkuun 2008 toimeentulotukea myönnettäessä.
Toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenen käytettävissä olevat tulot. Laissa ei tarkemmin säädetty, millaisia tuloja on pidettävä säännöksessä tarkoitettuina tuloina. Lähtökohtana on pidetty, että tuloilla tarkoitetaan kaikkia käytettävissä olevia tuloja tulolähteestä riippumatta. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa toimeentulotukilain soveltajille (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:11) lausutaan muun ohella, että huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset.
Asiassa on kysymys maaliskuussa 2008 pankista nostetusta luottokorttiluotosta, joka on maksettava takaisin. Tällaista luottoa ei voida, kun otetaan huomioon toimeentulotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin ja 15 §:n säännökset, pitää sellaisena mainitun lain 11 §:n tarkoittamana tulona, joka voidaan ottaa toimeentulotukea myönnettäessä tulona huomioon.
Edellä mainituilla perusteilla hallinto-oikeuden ja perusturvajaoston päätökset on kumottava ja asia palautettava perusturvajaostolle uudelleen käsiteltäväksi.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pirkko Ignatius, Matti Pellonpää, Anne E. Niemi, Riitta Mutikainen ja Alice Guimaraes-Purokoski. Asian esittelijä Kari Nieminen.
|
|
|
